Päätin näin yhtäkkiä miettiä joulua. Näin hauskan memen, jossa aattoa kuvailtiin Tarja Halosen, Timo Jutilan ja Ku Klux Klanin syntymäpäiviksi. Niin ja tietenkin myös Kristuksen. Lisäksi itse messiaskin on syntynyt 24.12. Onnea Lemmy Kilmisterille, joka tuskin kuolee koskaan.
Itse pidän joulusta, tai siitä mitä se nykyään itselleni on. Tärkeiden ihmisten muistamista ja hyvää ruokaa. Eikä alkuperäisessä merkityksessä Saturnaliassakaan mitään vikaa ole! Aurinkoa on aina hyvä juhlia. Se nyt kuitenkin mahdollistaa elämän tässä lähivuosina.
Sellainen minkä joulusta saisi pyyhkiä pois, on joululaulut. Niitä rallatuksia en voi sietää. Toki löytyy poikkeuksiakin. Esim. Juicen Sika on kaikessa maanisuudessaan oikein piristävä. Nytkin näin joulupäivänä kuuntelen sinäputkesta Death-yhtyettä. Sisältöä löytyy vähän enemmän kuin Nissepolkasta.
Joulu on aivan älyttömän hyvää aikaa rauhoittua ja laittaa ajatuksiaan kondikseen. Olen tehnyt paljon musiikkia joulun aikana ja miettinyt mm. juuri uskoa, joka on joulussa nykyään hyvin piilossa. Ajatukset ovat muutenkin tuntuneet kovin kirkkailta joulun aikaan. Hyvää joulua jokaiselle.
Tonttu hangessa hiihtää, kohti puuroa kiitää.
Petteri pomppaa tielle, suoraan tontun reitille.
Tonttu joutuu vesliirtoon, ei lähde enää nousukiitoon.
Väistää poron juuri ja juuri, nyt vastassa on muuri.
Tonttu törmää seinään kuin pallo, tontulta halkeaa kallo.
Tonttu kuoli pois, joku häntä ehkä surra vois.
Tarinan opetus: Käytä kypärää kun hiihdät.
ps. Syvällistä, eikö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti