Toinen tekstini ja lupasin rupatella musiikista. Aloitetaan omasta uranpoikasesta. Olen soittanut kitaraa n. kahdeksan vuotta ja en kotona paljon muuta teekään kuin soita. 10 000 tuntia treeniä tekee kuulemma asiantuntijan, joten siihen tähdätään. Soittamiseni koostuu tekniikan harjoittelusta ja omien kappaleiden väsäämisestä. Säveltäminen onkin musiikissa kaikkein ihaninta. Se on minulle tärkein ilmaisutapa. Uskomaton fiilis nähdä innostuneet katseet yleisössä kun esittää jotain omaa! Vaikka niitä katseita olisikin vain kaksi.
En tiedä mitä tekisin jos en soittaisi. Tällä hetkellä rämpytän murrosvaiheessa olevassa Maininki- yhtyeessä, jonka tekemisiä voi seurata naamakirjassa. Se on jo pitkään ollut ykkösprojektini, jonka kanssa haluan tähdätä aina levyjen tekemiseen saakka. Nimenomaan bändissä soittaminen on kiinnostavaa musiikissa, saada se jokin oma juttu toimimaan rennossa soittoporukassa. Itselleni bändi on ollut myös aina enemmän tai vähemmän turvaverkko. Kyllähän siinä porukka hitsautuu yhteen aika äkkiä.
Tuskin tällä harrastuksella koskaan mitään tulee tienaamaan, mutta olisihan se siistiä olla arvostettu muusikko. No rakkaudesta lajiin, katsotaan mitä tapahtuu.
Tällä hetkellä ykkössoittimena palvelee Matti Nevalaisen valmistama Flying Finn. Paras soitin jota olen kädessäni pitänyt. Eikä kellään ole samanlaista. Awesome. Teen jossain vaiheessa pelkistä soittokamoista oman postauksen.
Oletteko muuten koskaan miettinyt mitä kaikkea kiteytyy sanaan "olen" ?
Seuraavaksi voisi julkaistaa runon, ehkä jotain syvällistä..

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti